Tutkijat

Tällä sivulla esittäytyvät Ötökkäakatemiassa aktiivisesti mukana olevat tutkijat ja muut henkilöt.

Tutkijoiden twitter-tilit löytyvät nimen alta. Linkit heidän kirjoittamiinsa ja heidän työhönsä liittyviin blogeihin löytyvät esittelytekstin jälkeen. 

Olen luonnontieteiden kandidaatti Oulun yliopistosta. Teen parhaillaan pro gradu -tutkielmaani muurahaisten viruksista ja toimin Ötökkäakatemian koordinaattorina.

Olen Ötökkäakatemian entinen koordinaattori. Olen työskennellyt projektitutkijana Oulun yliopistolla Olli Loukolan kimalaisryhmässä sekä Sami Kivelän kaupunkievoluutiota tutkivassa perhosprojektissa. Tällä hetkellä teen väitöskirjaa hyönteistieteellisessä tiedekunnassa Etelä-Boheemian yliopistossa České Budějovicessa, Tšekissä. Tutkin biodiverisiteettiä ja geneettistä monimuotoisuutta ylläpitäviä mekanismeja. Tutkimukseni kohteena on australialaisten banaanikärpästen ja niiden loispistiäisten muodostamaa yhteisö. 

Selvitin väitöskirjassani, kuinka naaraskiiltomadot kilpailevat koiraista ja kuinka niiden loiste on muovautunut pohjoisten lyhyissä ja kirkkaissa kesäöissä. Nykyään vedän hanketta, jossa kehitetään mehiläisten käyttöä kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa sekä kartoitetaan, voidaanko kotimaisia kimalaisia kasvattaa kaupallisessa mittakaavassa.

Tein väitöskirjani siitä, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen loisteeseen ja käyttäytymiseen. Tällä hetkellä työskentelen muiden asioiden parissa, mutta aina välillä minuun saattaa edelleen törmätä Ötökkäakatemian jutuissa tai kuvituksissa. Minua kiinnostaa etenkin se, miten eläimet pärjäävät muuttuvassa maailmassa.

Olen vuonna 2020 väitellyt evoluutiobiologi, jota kiinnostaa käyttäytymiseen evoluutio, ja erityisesti selkärangattomilla. Tein väitöskirjani Helsingin yliopistossa Heikki Helanterän ohjauksessa muurahaisten levittäytymisen ja sosiaalisen evoluution yhteydestä. Nyt työskentelen Sveitsissä Fribourgin yliopistossa Adria Leboeufin tutkimusryhmässä, jossa selvittelen, kuinka muurahaisyhteiskunta käyttää suusta suuhun vaihtamansa kupunesteen molekyylejä kehittymisen ja käyttäytymisen säätelyssä.

Olen biologian jatko-opiskelija Oulun yliopistossa. Teen väitöskirjaa loviniskamuurahaisten superkolonioiden rakenteesta ja levittäytymisestä.

Sosiaalinen evoluutio on päällimmäisin kiinnostukseni kohde. Ryhmäni tutkii sosiaalisten hyönteisten, etupäässä Formica-suvun muurahaisten evoluutiota ja ekologiaa genetiikan, käyttäytymiskokeiden ja matemaattisten mallien avulla. Tällä hetkellä tutkimus kohdistuu mm. kuningatarten lentokäyttäytymiseen ja suurten monipesäisten ”superkolonoiden” syntyyn.

Olen biologian jatko-opiskelija Oulun yliopistossa. Väitöskirjassani perehdyn muurahaisten populaatiogenetiikkaan ja evoluutioon.

Teen väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistossa ja Lukessa pölyttäjistä, kasvinsuojelusta ja kestävästä maataloudesta.

Olen emerita professori Oulun yliopistosta. Tutkin kiiltomatoja ja niiden seksuaalivalintaa. Tutkimustyhmäni selvittää kiiltomatojen valotuotantoon liittyviä ekologisia ja evolutiivisia kysymyksiä.  Työskentelemme sekä luonnossa että laboratoriossa, jossa myös kasvatamme kiiltomatojen toukkia. Selvitämme lisäksi valosaasteen vaikutusta kiiltomatojen viestintään.

Tutkimukseni kohteena ovat kekomuurhaiset ja erityisesti niiden sotkuinen lajiutumishistoria. Useat kekomuurahaislajit risteytyvät Suomessa ja lajien väliset risteymät ovat yleisiä. Tutkin myös sitä voisiko lajien välinen risteytymien auttaa luonnonpopulaatioita sopeutumaan ympäristönmuutoksiin tulevaisuudessa. Vastikään tutkimukseni on laajentunut vihannespunkkeihin, joilla tutkin risteytymistä kokeellisen evoluution keinoin. Tällä hetkellä toimin pääasiallisesti apulaisprofessorina Amsterdamin yliopistossa ja sivutoimisesti akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Lisää ryhmästäni ja tutkimuksista täällä:

Olen kasvitieteen lehtori Jyväskylän yliopistossa. Tutkin kasvien ja muiden eliöryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita ja niiden merkitystä ekosysteemitasolla. Pölyttäjiin liittyvissä tutkimuksissa yhdessä työryhmäni kanssa olemme selvittäneet miten ja mitkä hyönteislajit toimivat luonnonvaraisten kasvien pölyttäjinä ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita kasvin mikrobiomilla ja pölyttäjillä on.

Tutkin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston PlanB -ryhmän kanssa tarhamehiläisiä ja myös vapaa-aikanani tarhaan tarhamehiläisiä.

Tutkin yhteistyökumppanieni kanssa kilpailua, eläinten tekemiä valintoja sekä monia muita käyttäytymisekologian kysymyksiä käyttäen esimerkiksi kiiltomatoja ja kaloja mallisysteemeinä.

Tutkimuslajinani on kontukimalainen. Kimalaiset kykenevät ratkomaan vaikeitakin pulmia hankkiessaan ruokaa pesän tarpeisiin.  Ne osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, suunnistaa monimutkaisissa ympäristöissä ja jopa käyttää työkalua. Parhaillaan tutkimme kokeellisesti laboratoriossa, oppivatko kimlaiset tekemään yhteistyötä ravinnon hankinnassa, ja ymmärtävätkö ne yhteistyön merkityksen. Lisäksi tutkimme erilaisten hyönteis- ja kasvimyrkkyjen vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn ja muistiin. 

Olen biologian maisteri ja museomestari Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Gradussani tutkin lehtoukonhatulla esiintyviä kimalaisia ja niiden käyttäytymistä. Työssäni digitoin museon näytteitä kaikkien saataville.

Olen evoluutiobiologi, ja tutkin eliölajien syntymistä ja risteämistä perinnöllisyystieteen ja kekomuurahaisten avulla. Mitä perimässä tapahtuu, kun lajit risteävät tai niitä muodostuu lisää? Entä mitä merkitystä sillä on eliöiden kannalta? Haluan ymmärtää biologian keskeisiä ilmiöitä ja kekomuurahaisten, metsiemme tärkeiden avainlajien elämää. Olen parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana.

Olen ekologi ja tutkin pölytystä eli kukkakasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten yhteiseloa. Olen erityisesti kiinnostunut, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa lajien elämään ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin. Tällä hetkellä toimin tutkijatohtorina Sveitsin teknillisessä yliopistossa Zürichissä ja työssäni selvitän, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa kasvien ja pölyttäjien vuodenaikaisuuteen ja vuorovaikutuksiin Alpeilla.

Valmistuin Itä-Suomen yliopistosta maisteriksi erikoistuen hyönteisten molekyyliekologiaan. Aloitin väitöskirjani Jaakko Pohjoismäen (UEF) ja Marko Mutasen (UniOulu) opastuksessa syyskuussa 2022, jossa tutkin suomalaisten kaksisiipisten piilossa olevaa diversiteettiä (pimeä diversiteetti) DNA-viivakoodaus menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi olen työskennellyt Dipteratyöryhmässä ja toiminut Metsähallitukselle kovakuoriaiskartoittajana. Harrastustoimintana kerrytän omaa henkilökohtaista hyönteiskokoelmaa kovakuoriaisten, suorasiipisten ja hämähäkkien edustajista.

Toimin yliopistonlehtorina Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä. Tutkimuksessani selvitän evoluution aikana tapahtuneita muutoksia käyttäen geneettisiä menetelmiä. Erityisesti olen kiinnostunut sosiaalisuuden ja virusten vaikutuksista yhteiskuntahyönteisten immuunipuolustuksen evoluutioon.

Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa, kiinnostuksenkohteenani ihmisen aiheuttamien ympäristönmuutosten vaikutukset eläinten käyttäytymiseen sekä eläinten kyky sopeutua muutoksiin. Väitöskirjassani tarkastelen valosaasteen vaikutuksia kiiltomatojen lisääntymiskäyttäytymiseen, näkökulmanani keinovalo evolutiivisena ansana sekä erityisesti valon värin merkitys.