Helmikuussa päivät pitenevät kiihtyvään tahtiin. Kevätpäiväntasauksesta lähtien päivät venyvät öitä pidemmiksi ja alamme jo odottaa valolla kyllästettyä juhannusta. Kun kevät taittuu kesään, taivaankappaleiden lisäksi luonnossa on muitakin valonlähteitä.

Bioluminesenssilla tarkoitetaan joidenkin eliöiden kykyä tuottaa entsyymireaktion avulla valoa. Valo toimii houkutteena, varoituksena tai hämäyskeinona – tai se saattaa olla pelkkä sivutuote jostakin muusta reaktiosta.

Kesäyön kylmä valo  Eliöiden valontuotantoon liittyvissä entsyymireaktiossa vapautuva energia muuttuu lähes kokonaan valoksi ja lämpöä syntyy hyvin vähän, mistä juontuu luonnehdinta kylmä valo. Suomessa kesäkuun alkupuolella monin paikoin öitä valaisevat pienet vihreät tuikut: kiiltomadon eli Lampyris noctiluca -kovakuoriaisen naaraat. Naaraat tuottavat valon takaruumiinsa valoelimessä ja nostavat sen kohti taivasta houkutellakseen luokseen koiraita. Myös kiiltomatotoukat voivat loistaa, mutta niiden heikon valon havaitsee yleensä vasta kesän ja syksyn taitteessa, kun yöt pimenevät. Kiiltomato on Suomessa yleinen kovakuoriaislaji, vaikka lajin yksilöitä näkee harvoin. Kiiltomadot viihtyvät vesistöjen läheisyydessä.

       Kiiltomatonaaras. 

Peikonkulta  Myös metsäekosysteemeistä löytyy omaan valontuottoon kykeneviä eliöitä.  Pohjanmesisieni ja nuijamesisieni ovat lois- ja lahottajasieniä, joiden rihmastot tuottavat heikkoa valoa. Valon voi havaita paljain silmin, jos on tarpeeksi pimeää. Selvää syytä sienien valontuotantoon ei vielä tiedetä. Pohjanmesisieni viihtyy elävillä tai kuolleilla puilla, ja se on yleinen koko maassa. Nuijamesisientä löytää lahopuilta ja nurmikoilta Etelä-Suomesta.

Vedensäihky – Panssarisiimaeliöt voivat värjätä veden samean punaruskeaksi ja joidenkin lajien kukinnat hohtavat pimeässä. Suomen eteläisissä rannikkovesissä on viime vuosina ihmetelty loppukesän hämärässä hohtelevaa Alexandrium ostenfeldii -panssarisiimalevän tuottamaa sinistä valoa. Kauneudessaan A. ostenfeldii on kuitenkin petollinen, sillä se tuottaa hermomyrkkyä, jota voi kertyä simpukoihin ja kaloihin.

Suomen merialueilla saattaa joskus öisellä veneretkellä nähdä perämoottorin vanavedessä välähdyksinä myös parisenttisten kampamaneettien fluorisoivan vihreää valoa.

Valopuut  Nykyisten geenitekniikoiden ansiosta voidaan saada erilaiset eliöt tuottamaan valoa. Bioluminesenssi on tärkeä työkalu esimerkiksi lääketieteessä, ja valoa tuottavia bakteereja voidaan käyttää biosensoreina paljastamaan kemiallisten aineiden pitoisuuksia ja vaikkapa sisäilman epäpuhtauksia. Eliöiden tuottama valo on tulevaisuudessa yksi varteenotettava ratkaisu kohtaamillemme energiahaasteille. Kenties jo piankin kaupunkiemme katuja valaisevat katulamppujen sijaan elävät, bioluminoivat puut.

Valoisia päiviä!

Tohtorikoulutettava Anna-Maria Borshagovski, Oulun yliopisto