Kuva: Matti Nummelin

Pajukoissa häärii talvehtineita ja pesää perustavia kimalaiskuningattaria. Kimalaisen turkkiin tarttuu kukista siitepölyä, jota se harjaa takajalkojen vasuihin ja kiikuttaa sitten arvokkaan proteiinilastin ravinnoksi toukille.

Kimalaiset löytävät kukille niiden tuoksun ja värin avulla. Tutkijatohtori Olli Loukolan laboratoriokokeissa kimalaiset ovat oppimiskokeissa hahmottaneet parhaiten keltaiset ja siniset pallot samanvärisillä alustoilla. Punaisen värin erottavat hyönteisistä ilmeisesti lähinnä vain päiväperhoset. Kimalaiset näkevät punaisissa kukissa vain mustaa.

Medestä kimalainen saa pörräysenergiaa. Loukolan kokeissa parhaana kannustimena on toiminut 30-prosenttinen sokeriliuos. Liian laimea sokerivesi ei motivoi tarpeeksi ja liian vahva taas passivoi koekimalaisia.

Olli Loukolan mukaan kimalaiset hyödyntävät ravinnonhaussa myös tarjolla olevaa sosiaalista informaatiota: ”Kimalaiset ovat uteliaita ja käyvät katsastamassa kukkia, joilla ne ovat havainneet muita pölyttäjiä. Kun jotkin kukat lakastuvat, kimalaiset oppivat nopeasti hyödyntämään uusia, eri värisiä ja muotoisia kukkia. Alati muuttuvien ravintolaikkujen sijainnin ja reitin takaisin pesään ne oppivat seuraamalla maamerkkejä.”

Kuva: Anna Antinoja

Vaikka kimalaisten ei ole luonnossa havaittu auttavan kavereitaan kukkien käsittelyssä, esimerkiksi siirtämällä terälehtiä sivuun päästäkseen mesiaterialle, niin laboratoriossa ne ovat oppineet työntämään yhteisvoimin ison palikan syrjään saadakseen ruokaa.

Majoitus- ja ravitsemispalvelut

Kimalaisten pölytyspalvelut ovat elintärkeitä monille luonnonmarjoille ja hedelmäpuille. Kasvihuoneissa esimerkiksi tomaatinviljelijät käyttävät apulaisina tuontikimalaisia. Alle sadalla eurolla Hollannista tilattu kimalaispesä, jossa noin 50 työläistä ja kuningatar, toimii pölytyksessä kuukauden tai pari riippuen siitä, minkä ikäinen se oli saapuessaan. Ilman laatikkokimalaisia joudutaan turvautumaan vaivalloiseen käsinpölytykseen.

Kotipuutarhurin kannattaa suosia hyviksi tunnettuja metisiä kasveja ja luonnonkasveja. Pitkälle jalostetut, koreat kukat kerrottuine terälehtineen voivat olla huonoja mesiravintoloita. Jos kukkalehdet on jalostettu terälehdiksi, ne eivät tuota mettä eivätkä siitepölyä – eivätkä myöskään siemeniä siemensyöjälinnuille.

Luonnossa etenkin erakkomehiläiset ja -ampiaiset ovat hätää kärsimässä hyönteismyrkkyjen sekä elinympäristön laadun heikkenemisen takia. Kimalaisille riittää pesä- ja piilopaikaksi maaonkalo tai puunkolo, mutta niille voi myös askarrella ötökkähotelleja. Ötökkähotelleja käytetään myös eräässä Olli Loukolan Lontoossa toteutettavassa tutkimuksessa, jossa selvitetään, käyttävätkö muurarimehiläiset sosiaalista informaatiota valitessaan itselleen hotellihuonetta (pesäkoloa).

Luontevimmin hyönteisille tarjoaa majoituspalveluja noudattamalla hallittua hoitamattomuutta. Se on puutarhassa siistiä.

Iiris Kalliola

Tietolähteinä olivat tutkijatohtori Olli Loukola sekä biologian opiskelija Anna Antinoja Oulun yliopistosta.

Categories: