Hakala SM, Seppä P, Heikkilä M, Punttila P, Sorvari J, Helanterä H. 2018.        Genetic analysis reveals Finnish Formica fennica populations do not form a separate genetic entity from F. exsecta. PeerJ 6:e6013                    https://doi.org/10.7717/peerj.6013 

Käännös: Sanja Hakala

Geneettisen analyysin perusteella suomenloviniskan (Formica fennica) ja karvaloviniskan (F. exsecta) suomalaiset populaatiot eivät erotu toisistaan

Loviniskamuurahaiset (Coptoformica Müller, 1923) on suomumuurahaisten (Formica Linnaeus, 1758) alasuku, johon kuuluu noin tusinan verran lajeja. Ne elävät tyypillisesti avoimilla alueilla ja rakentavat pieniä kekomaisia pesiä heinästä. Alasuvun uusin laji, suomenloviniska (Formica fennica Seifert, 2000), kuvattiin vastikään morfologisiin tuntomerkkeihin perustuen mutta lajistatusta ei ole varmistettu molekyylituntomerkeillä. Tässä tutkimuksessa käytämme 13 DNA-mikrosatelliittijaksoa sekä osittaista mitokondrion COI-geenin sekvenssiä selvittääksemme suomenloviniskan ja kuuden muun pohjoisella havumetsävyöhykkeellä elävän loviniskamuurahaislajin perinnöllistä vaihtelua.

Suurin osa tutkimistamme lajeista muodostaa toisistaan erillisiä yksiköitä sekä fylogeneettisissä että spatiaalisissa analyyseissä, ja lajinsisäinen geneettinen vaihtelu on yleensä pientä. Suomenloviniska ryhmittyy kuitenkin yhteen toisen lajin, karvaloviniskan (F. exsecta Nylander, 1846), kanssa. Näiden kahden lajin muodostaman ryhmän sisäinen geneettinen vaihtelu on suurta, mutta se heijastelee enemmän maantieteellisiä eroja kuin morfologisia eroavaisuuksia. Suomenloviniskaa ei voi pitää erillisenä lajina, vaan ainoastaan yleisen karvaloviniskan paikallisena muotona.

Categories: