Suurissa hyönteisyhteisöissä tarvitaan toimiva jätehuolto, jotta loiset ja taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään. Sosiaaliseen immuunipuolustukseen liittyy niin ruumiiden, jätösten kuin ruokajätteiden hävittäminen yhteisvoimin.

Käytännöt eri lajeilla vaihtelevat. Ruumiit voidaan poistaa pesästä, haudata, syödä, tai kosketusta niihin vältetään. Eräät muurahaislajit poistavat kuolleet yksilöt pesästä nopeammin ja kauemmas kuin muut kappaleet. Ne saattavat käsitellä kuolleita vieraita yksilöitä eri tavoin kuin kuolleita pesätovereitaan, ja jätökset ja ruumiit viedään pesässä eri alueille.

Oulun yliopistolla syksyn 2018 Tutkijoiden yön valmistelut tuottivat mainion tieteellisen havainnon, kun muurahaistutkijat kokeilivat lapsille kiinnostavia tutkimusaiheita. He syöttivät argentiinanmuurahaisille sokeriliuoksessa sinistä elintarvikeväriä ja havaitsivat, että väri päätyi muurahaisten eritteissä pesässä – eli petrimaljalla – tietylle alueelle. Muurahaisilla oli käymälä! Samalle käymäläalueelle muurahaiset raahasivat myös kuolleet lajitoverit – joiden päälle pesän muut asukkaat kävivät ahkerasti ruiskuttamassa perärauhastensa eritettä. Jos käynnit estettiin, homesienikasvustot peittivät ruumiit parissa päivässä.

Valtavissa muurahaisyhteiskunnissa, joiden yksilöiden perimä on verrattain samankaltainen, luulisi tautien riehuvan, mutta näin ei ole. Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan yksikön tutkijat Jenni Kesäniemi, Janne Koskimäki ja Jaana Jurvansuu osoittivat, että argentiinanmuurahaisten käyttäytyminen ja perärauhasen erite estää vaarallisten homeiden leviämisen kuolleista lajitovereista.

Ilman suihkauksia rauhasnesteellä homekasvusto peittää kuolleen muutamassa päivässä. Kuvat Jaana Jurvansuu

Tutkimus julkaistiin 20.5. Scientific Reports -lehdessä. Englanninkielinen artikkeli. Siellä on myös tutkijoiden tallentamia videoita argentiinanmuurahaisten hautaamisrituaaleista. Klikkaa video. Supplementary video 5 kuvaa erittäin hyvin muurahaisten käyttäytymisen.

Argentiinanmuurahainen on hankalasti torjuttava tuholainen, joka vahingoittaa puutarhoja ja rakennuksia ja tunkeutuu asuntoihin. Se on 160 vuodessa levinnyt Etelä-Amerikasta ympäri subtropiikkia, ja ilmaston lämpeneminen voi vauhdittaa leviämistä edelleen.

Maailmalla kehitellään biologisia torjuntakeinoja, joilla voitaisiin estää vaarallisen vieraslajin leviäminen. Kaikki uusi tutkimustieto on arvokasta. Hyvää työtä, oululaiset!

Myös yliopistotutkija Lumi Viljakainen on muurahaisten Vastustuskyvyn jäljillä.

LuK Lassi Tolonen tutkii gradutyössään, miten uusille alueille leviäminen on vaikuttanut argentiinanmuurahaisten immuunipuolustuksessa toimivien geenien evoluutioon. Klikkaa Gradua pukkaa.

Iiris Kalliola

Categories: