Osallistuin tammikuussa Sveitsissä viikon mittaiseen työpajaan, jonka aiheena oli kansalaistiede. Mikä ihmeen kansalaistiede?

VUOROVAIKUTUSTA MONELLA TASOLLA Kansalaistiede on sellaista tiedettä, jossa ihan tavalliset ihmiset osallistuvat tieteelliseen tutkimukseen. Siinä on monta erilaista tasoa: ihmiset voivat auttaa aineiston keruussa ja analyyseissä tai jopa suunnitella ja toteuttaa tutkimuksen yhdessä tutkijoiden kanssa. Vuorovaikutus tutkijoiden ja kansalaisten välillä on tärkeässä roolissa. Aihe voi olla melkein mikä tahansa eläin- tai säähavainnoista ihmisten terveyteen, ja halutessaan lähes jokainen vauvasta vaariin voi osallistua.

KANSALAISTIEDETTÄ ON TOTEUTETTU etenkin biologian ja tähtitieteen aloilla. Esimerkkinä Suomesta voisi mainita Tähtitieteellisen yhdistyksen eli Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmän sekä Luonto-Liiton kevätseurannan, johon voi ilmoittaa omat havaintonsa kevään etenemisestä. Lintutieteessä kansalaistieteellä on pitkät perinteet, ja nykyisin BirdLife Suomen Tiira-tietokantaan kertyy runsaasti havaintoja. Koululaiset ja lukiolaiset keräävät aineistoa Helsingin yliopiston tutkija Tuomas Aivelon luotsaamaan kaupunkirottatutkimukseen.

ÖTÖKKÄTUTKIMUKSIA Tavalliset kansalaiset, koulut, järjestöt ja vapaaehtoisten luontoharrastajat ovat osallistuneet muun muassa puutiais-, liero- ja lantakuoriaistutkimuksiin sekä vieraslajien esiintymisen kartoitustyöhön. Kansalaiset keräsivät valtavasti näytteitä Itä-Suomen yliopiston kekomuurahaistutkimukseen. Vapaaehtoiset luontoharrastajat tekevät linjalaskentoja PÖLYHYÖTY-hankkeessa, jolla kartoitetaan pölyttäjähyönteiskantojen tilaa Suomessa. SYKE eli Suomen ympäristökeskus ylläpitää myös Maatalousympäristön päiväperhosseurantaa.

KANSALAISTIEDE ON NIMENÄ UUSI MUTTA ILMIÖNÄ VANHA. Itse asiassa harrastelijat, amatöörit (lat. amare, ’rakastaa’), maailmasta kiinnostuneet tavalliset ihmiset, tekivät aikoinaan omalla rahalla suurimman osan siitä työstä mitä nykyisin ammattitutkijat tekevät. Ammattitutkijat kuitenkin syrjäyttivät harrastajat melkein kokonaan 1900-luvulla. Viime aikoina kansalaistieteen eli osallistavan tieteen suosio on kuitenkin kasvanut huimasti.

TIEDONKERUU ON HAUSKAA! Luonnon tarkkailu ja ympäristön kiinnostaa ihmisiä. Kansalaistieteellä on myös ympäristökasvatuksellinen merkitys. Havainnoinnin myötä oivaltaa, miten pienet asiat liittyvät laajempiin ilmiöihin ja kehityskulkuihin ympäristön tilassa ja ihmisen hyvinvoinnissa. Luonnollisesti kansalaisia kiinnostaa myös tutkijoilta saatava tietoa tutkimuksen kulusta ja tuloksista.

Tutkijasta kansalaistiede saattaa tuntua monimutkaiselta, koska siihen vaikuttaa niin moni tekijä. Siitä on kuitenkin paljon hyötyä! Kansalaistieteen avulla saa paremman yhteyden kansalaisiin ja enemmän dataa kuin voisi yksin kerätä. Tutkimus tavoittaa laajemman yleisön ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suurempi.

Oma tutkimukseni liittyy valosaasteeseen ja kiiltomatoihin. Lisätietoa kiiltomatotutkimuksista löydä täältä. Tällä hetkellä mietin, miten tutkimukseni voisi yhdistää kansalaistieteeseen. Jos kaikki käy suunnitelmien mukaan, jatkamme ensi kesänä entistä ehompaa kiiltomatokyselyä, johon kuka tahansa voi ilmoittaa havaintonsa. Sitä odotellessa!

Tässä muutama mielenkiintoinen kansalaistiedeprojekti, johon kuka tahansa voi osallistua:

Luonto-Liiton kevätseuranta: http://www.kevatseuranta.fi/

Järvi- ja Meriwiki: http://www.jarviwiki.fi

Zooniverse: Auta tutkijoita tutkimalla kuvia avaruudesta ja villieläimistä – tai valitse monesta muusta projektista: https://www.zooniverse.org/ Englanninkielinen, kansainvälinen hanke.

Globe at night: Tutki miten hyvin tähdet näkyvät siellä missä asut ja kerrytä tietoa valosaasteesta: https://www.globeatnight.org/ Englanninkielinen, kansainvälinen hanke.

Väitöskirjatutkija Christina Elgert, Helsingin yliopisto

Categories: