Johan Ludwig Runeberg opiskeli vuosina 1823–27 Turun Akatemiassa filosofiaa eli viisaustiedettä. Kandidaatin tutkintoon oli tentittävä 11 humanistista tai luonnontieteellistä ainetta. Runebergin latinankielinen maisterinväitöskirja käsitteli kovakuoriaisia.

Opiskelutovereihin kuului luonnontieteilijöitä, muiden muassa runoilija, fyysikko ja meteorologi Johan Jakob Nervander, Elias Lönnroth, joka tunnetaan myös suomalaisen kasvitieteen uranuurtajana sekä Alexander von Nordmann, sittemmin Helsingin yliopiston eläintieteen ja kasvitieteen professori. Nordmann väitteli kovakuoriaisista maisteriksi kaksi viikkoa Runebergin jälkeen.

28-vuotias Runeberg, kaunopuheisuuden dosentti, Johan Erik Lindhin maalaamana. Valokuva Svenska Litteratursällskapetin arkisto.

Runebergin ja Nordmannin maisterinväitösten ohjaajana toimi talousopin ja luonnonhistorian professori Carl Reinhold Sahlberg. Hän loi jo uransa alkuaikoina koko maan kattavan verkoston alan harrastajista, jotka toimittivat hänelle luonnontieteellisiä näytteitä, erityisesti hyönteisiä. Sahlberg perusti oppilaidensa kanssa Suomen ensimmäisen tieteellisen seuran, Societas pro Fauna et Flora Fennican, jossa Nervander ja Nordmann toimivat aktiivisesti. 

23-vuotias Runeberg puolusti maisterinväitöstään (pro laurea) 23. kesäkuuta 1827. Tuohon aikaan yliopistossa oli käytäntönä, että professori kirjoitti tieteellisen tutkimuksen, jota hänen oppilaansa tuli puolustaa julkisesti ja osoittaa kykynsä väitellä. Oppilas myös kustansi väitöskirjan painatuksen.

Carl Reinhold Sahlberg, Johan Erik Lindh maalaus, Helsingin yliopisto; J.L. Runebergin maisterinväitöskirjan kansilehti.

Runebergin seitsensivuinen maisterinväitöskirja käsitteli maakiitäjäiskovakuoriaisia. Siinä esiteltiin 18 lajin tuntomerkit, elinpaikat ja mahdolliset lajin toisintonimet.

Sivu Runebergin väitöskirjasta (vas.), jossa käsitellään kahta Lebia-suvun typpykiitäjäislajia, sini- (ylempi) ja vihertyppykiitäjäistä.

Runebergin ja Nordmannin maisterinväitöskirjat, kuten myös viisi vuotta myöhemmin ilmestynyt Uno Cygnaeuksen maisterinväitös, olivat osa Sahlbergin kirjoittamaa, 52 väitöskirjasta koostuvaa yli 500-sivuista hyönteistieteellistä tutkimusjulkaisua Dissertatio entomologica insecta Fennica, enumerans (1817–34).

Runeberg julkaisi ensimmäinen runonsa vuotta ennen valmistumistaan. Ensimmäinen runokirja Dikter ilmestyi kolme vuotta valmistumisen jälkeen 1830. Runebergin runoissa on paljon luontoaiheita. Kovakuoriaiset eivät kuitenkaan ole kivunneet niiden sivuille. Sen sijaan runoissa on lukuisia mainintoja perhosista, ja jossain runoissa on hieman pölytysbiologistakin otetta.

Runebergin runo: Perho ja ruusu.

Matti Nummelin

Categories: