Jyväskylän yliopiston evoluutioekologian professori Johanna Mappes on kiinnostunut peto-saalissuhteen evoluutiosta. Hän tutkii aihetta Konneveden tutkimusasemalla, jossa tutkimuksissa petoina ovat Konneveden lintulaudan tiaiset ja saaliina hyönteiset. Tutkimuskohteena on etenkin kirjava ja myrkyllinen täpläsiilikäsperhonen, josta tavataan useita värimuotoja.

Miten kirkkaat värit ovat syntyneet evoluution myötä? Joillakin pahanmakuisilla hyönteisillä on kirkkaat varoitusvärit, ja jotkin hyönteiset huijaavat väreillä. Oppivatko linnut tunnistamaan ”turhan saaliin”: värikkään ja makoisan mutta vikkelästi pakenevan hyönteisen? Miksi värimuotoja on useita? Mikä ylläpitää väritystä? Vaikuttaako ilmaston lämpeneminen hyönteisten väritykseen?

Perusteellinen tutkimustyö vaatii valtavia hyönteisten laboratoriokasvatuksia sekä vuosikausien havaintosarjoja luonnosta. Eläinten värien moninaisuus on askarruttanut evoluutiobiologeja Darwinista alkaen. Värit vievät luonnon monimuotoisuuteen liittyvien peruskysymysten äärelle.

Johanna Mappeksen tieteellisiin julkaisuihin voi tutustua tästä, ja videolla hän kertoo työstään. Videon kesto 9 min 40 s.

Matti Nummelin

Categories: